Kiirettä pittää

Huh, ei tunnu löytyvän aikaa kirjoittelulle. Reissua pukkaa ja muuttaakin pitäisi. Allekirjoitimme vuokrasopimuksen viime viikolla ja parin viikon päästä voisi vaikka viedä tavaraa uuteen asuntoon...

Ellevillen uusin paketti saapui, eli Norwegian Mie, merinovillaliina. Väri on kerrassaan omituinen...

Violettia, jonkin sortin viininpunaista...katotaan miltä näyttää luonnonvalossa, salama muuttaa vaaleammaksi ja keinovalo on melko keltainen, mikä tekee liinan punaisemmaksi kuin onkaan.

Kuviointikaan ei ole ihan mieleinen, jotenkin noi reunan isot kuviot hämää...huomenna näkee miltä näyttää sidonnassa, tänään pesin sen ennen käyttööntuloa mahdollisen irtovärin ja hajujen poistamiseksi.

Siskolta sain takaisin Haikarankehto Leo Marinen, joka on letkeä perusliina. Katotaan myynkö, vai toimisiko kenties tukihenkilöintihommissa ;)

Tällä viikolla tullee vielä yksi liina, Kokadi Mandalina, en vain tiedä ehtiikö torstaihin mennessä...Merkki onkin uusi tuttavuus, ja ilmeisesti suht harvinainen Suomessa. Käytettynä tulossa, puolipellavainen pinkki/ruskea liina.

Yksi on myös lähdössä! Zara Candy lähtee huomenna uudelle omistajalleen. Jostain on luovuttava, että voi uusia hankkia tilalle ;)

Niin muutosta vielä, tuleepi olemaan hiukka erilainen kuin 3,5v sitten, kun muutettiin heinäkuussa tähän asuntoon...silloin vielä kahdestaan, esikoinen tulossa. Nyt kahden pienen lapsen kanssa, hui! Sentään on jo muuttopaku ja apureita saatu, laatikot odottaa pakattavaa ja uusi maailma pienokaisia.

Torstaina lähdetään sitten reissuun Etelä-Pohjanmaalle, ensin miehen mummun hautajaiset ja sitten yritämme iloita joulusta. Ensi viikon jälkeen alkaakin kunnon muuttopakkaus, joten katsotaan, hiljentyykö blogikin loppu-ja alkuvuodeksi ;)

Hyvää joulua ja rattoisaa uutta vuotta kaikille lukijoille! Ihan vaan varuiks ;)

Huhtikuinen kullanmuru, kahden lapsen arkea

Olin ottanut mukaan synnytysosastolle trikooliinan sekä rengasliinan. Rengasliina (värjätty Didymos Rosalinde, itse rengastettu) oli kyllä ykkönen! Trikooliinaa en sairaalassa jaksanutkaan alkaa sitomaan, joten kokeilin rengasliinaan ja kas, se toimi :) Nyytti (sp 4kg) meni kevyesti siinä ne muutamat kerrat, kun poistuin sairaalassaoloaikana (2,5vrk) aikana pois huoneesta. Oma imetyspaita oli muuten ihan ykkönen, ne pitkähihaiset kaavut ei oo ihan mun mieleen..

Synnytyshän oli nopea ja lääkkeetön, mikä sopi mulle loistavasti :) ehkä myös sen takia jaksoin aloittaa kantamisenkin suhteellisen nopeasti. Tällä kertaa tuntui jopa siltä, että olisi jaksanut lähteä kotiin aiemminkin, mutta Kuopusta piti tarkkailla sinne 2vrk ikään saakka. Pääsimme kotiin 2,5vrk ikäisen tyttösemme kanssa. Olikin ihanan aurinkoinen päivä tuolloin, varmaan huhtikuun lämpimimpiä :) 

Esikoinen on ihana, alussa varsinkin, tykkäs paijata siskoaan. Tytöille tuli ikäeroa 2v5kk2vrk, suht passeli aika, vaikka uhmaakin on riittänyt. Ymmärti kuitenkin hyvin, että sisko tarvitsee äitiä hitusen enemmän.

Vaikka Kuopus olikin sen 4kg ja 50cm syntyessään, kaikki 50cm vaatteet meni yllättävän hyvin päälle. Onneksi niitä edes muutama oli varattuna, jotenkin oletin, että yliaikainen tarvii heti vähintään 56cm vaatteet ;)

Ensimmäiset pari viikkoa menivät ihan vain "pesiessä", lähentymisessä vauvan kanssa. Esikoinen jatkoi Miehen lyhyen isyysloman jälkeen päivähoidossa, jotta saimme rauhassa tutustua toisiimme ja tankkailla maitoa. Jotenkin en myöskään uskaltanut heti lähteä ulos vauvan kanssa ja toisaalta ei tehnyt mielikään, toisin kuin esikoisen kohdalla, jolloin olis heti tehnyt mieli lähteä kaupoille.

Kuopuksen ollessa 2 viikkoinen, kävin ystäväni/kantoliinatukihenkilön pakeilla harjoittelemassa Geckos-liinalla kietaisuristi. Tuohon mennessä olin kantanut vain rengasliinalla ja trikoisella, en uskaltanutkaan alkaa ite sitomaan kudottua. Kuvassa kietaisuristi, jossa vauvan jalat ulkopuolella. Kuopus on vissiin ollut jo synnäriltä saakka valmis pitämään jalat ulkona liinasta, eli lonkat ovat auenneet aikaisin. Toisessa kuvassa näkyy millä tavalla jalkojen pitäisi olla selällään maatessa, jotta ne voi turvallisesti laittaa liinan ulkopuolelle. Jos olisivat olleet sykkyrämmässä niin jalat olisivat jääneet vain liinan sisäpuolelle, mikä on helppo tehdä kudotun liinan kanssa. Tätä jalkojen asentoa sanotaan sammakkoasennoksi tai M-asennoksi, muodon mukaan :)

 

Kotona kanniskelin melko paljon, Kuopus tykkäsi nukkua liinassa :) alkuun nukkuikin lähes kaikki päiväunensa liinassa, jos ei syliin nukahtanut sattumalta. Totesin erään sinisen liinan (kuvassa) olevan aika hyvä pikkuvauvan kanssa, sopivan letkeä kaveri sidottavaksi.

Kuvassa näkee muuten hyvin moltonin eli niskatuen, johon voi käyttää vaikka harson tai vaippaimun tai minkä tahansa sopivan kokoisen vaatekappaleen. Se tuo tukea vauvan ei niin jämäkälle niskalle.

Tässä menikin pikkuisen ekat pari viikkoa :) päiväohjelmaan ei kuulunut juuri muuta kuin vauvan nuuskuttelua, herkuttelua, juomista sekä syömistä, ja niin, Esikoisen hakemista hoidosta kotiin tai leikkeihin pihalle. Toukokuu ja koko kesä vaikuttivat erittäin lupaavilta...